Romaaninen Taide ja Gotiikka

Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.1997. (Milicua, J., director; Sureda, J., autor).

Vuosi 1000 herätti apokalyptistä pelkoa ja profeetallisia ennustuksia, vaikka todellisuudessa kauhut ja katastrofit jäivät tulematta. Ajan kronikoitsijoille vuosi 1000 ei ollut historiallinen virstanpylväs, sillä sen kuluessa ei tapahtu- nut mitään merkittävää. Maanviljelijät viljelivät peltojaan korjaten hyviä sa- toja ja uudisasukkaat raivasivat lisää maatayhä suuremmaksi kasvavan väes- tön tarpeisiin. Herrat 'piinasivat palvelijoitaan kuten asiaan kuului, ja luosta- reihin sulkeutuneet munkit saarnasivat Jumalan pelkoa samalla lailla kuin pa- pit omissa seurakunnissaan. Thietmar de Merseburgin ja eräiden muiden nä- kemyksen mukaan vuosi 1000 oli hyvä syy järjestää riemukkaita juhlia ja muistella vuosituhatta, joka oli kulunut »synnittömän Neitsyen vapahtavasta synnyttämisestä». Mutta edes tässä mielessä vuosi ei ollut erikoisen antoisa. Keskiaikaisten juhlien aiheena oli pikemminkin Kristuksen uhrikuolema ja ihmiskunnan lunastus kuin hänen lihaksi tulonsa. Kuolema vaati yleensäkin enemmän rituaaleja ja seremonioita kuin syntymäja juuri kuoleman takia pit- kin Eurooppaa liikkui sanansaattajia mukanaan kirjoituskääröjä, joihin hurs- kaat olivat merkinneet rukouksiaan ja tunteitaan suuren väistämättömän edessä. Myös itse luonto näytti painottavan enemmän Kristuksen kuolemaa kuin syntymää. Vuonna 1033 tapahtui kauhistuttava auringonpimennys, jo- ka annaalien ja kronikoiden mukaan pimensi maan ja aiheutti ihmisissä pa- niikkia. Munkki Raoul Glaber kertoo kuitenkin, että jo kolmekymmentä vuottaennenauringonpimennystä, noin 1003 »maailma ravisteli yltään van- han kaapunsa ja pukeutui kaikkialla, varsinkin Italiassa ja Galliassa, uusien kirkkojen valkoiseen vaippaan». Romaaninen taide ei syntynyt aivan Raoul Glaberin mainitsemana ajankohtana, mutta juuri tuolloin rakennuksia tosi- aankin kaunistettiin kuumeisesti, sillä vähän ennen 1100-luvun alkua kristi- kunnan valtasi kiihkeä esteettinen kaipuu . Euroopassa oli joukoittain asun- nottomia, mutta kirkkojen tomit kohosivat ylväinä taivasta kohden. Kirkot herättivät Jumalan kauneuden symboleina ihailua ja hämmästyksen sekaista mielihyvää. Jumala oli antanut ihmiselle mahdollisuuden luoda taidetta.(Joan Sureda, de« Romaaninen maalima »)